2 Chronicles 18
1 Niin Joosafatille tuli paljon rikkautta ja kunniaa, ja hän lankoutuiAhabin kanssa.
2 Ja muutamien vuosien kuluttua hän meni Ahabin luo Samariaan.Ahabteurastutti hänelle ja väelle, joka oli hänen kanssansa, paljon lampaitaja raavaita; ja Ahab yllytti häntä lähtemään sotaan Gileadin Raamotiavastaan.
3 Israelin kuningas Ahab sanoi Juudan kuninkaalle Joosafatille:"Lähdetkö minun kanssani Gileadin Raamotiin?" Hän vastasi hänelle: "Minäniinkuin sinä, minun kansani niinkuin sinun kansasi; minä tulen sinunkanssasi sotaan".
4 Mutta Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: "Kysy kuitenkin ensin,mitä Herra sanoo".
5 Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, neljäsataa miestä, ja sanoiheille: "Onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotia vastaan, vaionko minun oltava lähtemättä?" He vastasivat: "Lähde; Jumala antaa senkuninkaan käsiin".
6 Mutta Joosafat sanoi: "Eikö täällä ole enää ketään muuta Herranprofeettaa, jolta voisimme kysyä?"
7 Israelin kuningas vastasi Joosafatille: "On vielä mies, joltavoisimme kysyä Herran mieltä, mutta minä vihaan häntä, sillä hän eikoskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa; se on Miika, Jimlanpoika". Joosafat sanoi: "Älköön kuningas niin puhuko".
8 Niin Israelin kuningas kutsui erään hoviherran ja sanoi: "Noudakiiruusti Miika, Jimlan poika".
9 Mutta Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, istuivatkumpikin valtaistuimellansa puettuina kuninkaallisiin pukuihinsa; heistuivat puimatantereella Samarian portin ovella, ja kaikki profeetatolivat hurmoksissa heidän edessänsä.
10 Ja Sidkia, Kenaanan poika, teki itsellensä rautasarvet ja sanoi:"Näin sanoo Herra: Näillä sinä pusket aramilaisia, kunnes teet heistälopun".
11 Ja kaikki profeetat ennustivat samalla tavalla, sanoen: "MeneGileadin Raamotiin, niin sinä saat voiton; Herra antaa sen kuninkaankäsiin".
12 Ja sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänellesanoen: "Katso, kaikki profeetat ovat yhdestä suusta luvanneetkuninkaalle hyvää. Olkoon sinun sanasi heidän sanansa kaltainen, jalupaa sinäkin hyvää."
13 Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, sen minä puhun,minkä minun Jumalani sanoo".
14 Kun hän tuli kuninkaan eteen, sanoi kuningas hänelle: "Miika, onkomeidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin, vai onko minun oltavalähtemättä?" Hän vastasi hänelle: "Menkää, niin te saatte voiton; heidätannetaan teidän käsiinne".
15 Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun onvannotettava sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totuutta Herrannimessä?"
16 Silloin hän sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla,niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei oleisäntää; palatkoot he kukin rauhassa kotiinsa'."
17 Niin Israelin kuningas sanoi Joosafatille: "Enkö minä sanonutsinulle, ettei tämä koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa?"
18 Mutta hän sanoi: "Kuulkaa siis Herran sana: Minä näin Herran istuvanistuimellansa ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen edessään, hänenoikealla ja vasemmalla puolellansa.
19 Ja Herra sanoi: 'Kuka viekoittelisi Ahabin, Israelin kuninkaan,lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?' Mikä vastasiniin, mikä näin.
20 Silloin tuli henki ja asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minäviekoittelen hänet'. Herra kysyi häneltä: 'Miten?'
21 Hän vastasi: 'Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänenprofeettainsa suuhun'. Silloin Herra sanoi: 'Saat viekoitella, siihensinä pystyt; mene ja tee niin'.
22 Katso, nyt Herra on pannut valheen hengen näiden sinun profeettaisisuuhun, sillä Herra on päättänyt sinun osaksesi onnettomuuden."
23 Silloin astui esille Sidkia, Kenaanan poika, löi Miikaa poskelle jasanoi: "Mitä tietä Herran Henki on poistunut minusta puhuakseen sinunkanssasi?"
24 Miika vastasi: "Sen saat nähdä sinä päivänä, jona kuljet huoneestahuoneeseen piiloutuaksesi".
25 Mutta Israelin kuningas sanoi: "Ottakaa Miika ja viekää hänettakaisin Aamonin, kaupungin päällikön, ja Jooaan, kuninkaan pojan, luo.
26 Ja sanokaa: 'Näin sanoo kuningas: Pankaa tämä vankilaan ja elättäkäähäntä vaivaisella vedellä ja leivällä, kunnes minä palaan voittajanatakaisin'."
27 Miika vastasi: "Jos sinä palaat voittajana takaisin, niin ei Herraole puhunut minun kauttani". Ja hän sanoi vielä: "Kuulkaa tämä, kaikkikansat".
28 Niin Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, menivätGileadin Raamotiin.
29 Ja Israelin kuningas sanoi Joosafatille: "Täytyypä pukeutuatuntemattomaksi, kun käy taisteluun; mutta ole sinä omissavaatteissasi". Ja Israelin kuningas pukeutui tuntemattomaksi ja kävitaisteluun.
30 Mutta Aramin kuningas oli käskenyt sotavaunujensa päälliköitäsanoen: "Älkää ryhtykö taisteluun kenenkään muun kanssa, olkoon alempitai ylempi, kuin ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa".
31 Kun sotavaunujen päälliköt näkivät Joosafatin, ajattelivat he: "Tuoon Israelin kuningas", ja ympäröivät hänet hyökätäkseen hänenkimppuunsa. Silloin Joosafat huusi, ja Herra auttoi häntä, ja Jumalahoukutteli heidät pois hänestä.
32 Kun sotavaunujen päälliköt näkivät, ettei se ollutkaan Israelinkuningas, vetäytyivät he hänestä pois.
33 Mutta eräs mies, joka oli jännittänyt jousensa ja ampui umpimähkään,satutti Israelin kuningasta vyöpanssarin ja rintahaarniskan väliin. Niintämä sanoi vaunujensa ohjaajalle: "Käännä vaunut ja vie minut poissotarinnasta, sillä minä olen haavoittunut".
34 Mutta kun taistelu sinä päivänä yltyi yltymistään, jäi Israelinkuningas seisomaan vaunuihinsa, päin aramilaisia, iltaan asti;auringonlaskun aikaan hän kuoli.